Dronepataljoona 

Toimii koulutuskeskuksena muulle Puolustusvoimille.

Se voisi olla esim seuraavanlainen: 

1. Kansallinen Drone-erikoispataljoona (esim. "Dronetaistelupataljoona 1")

Sijainti: xxxxxx, xxxxxxxxxx tai xxxxxxxxxx – strategisesti keskeisissä tukikohdissa, joissa on jo olemassa olevaa infraa (esim. panssarijoukkojen, ilmasuojelun tai erikoisjoukkojen tukikohtia).

Tehtävät ja osa-alueet:

• FPV-iskuryhmät: Nopeat, tarkat iskut vihollisen herkkiin kohteisiin (esim. komentopaikat, tykistö).

• Pitkän kantaman iskut: Esim. kamikaze-dronet (kuten Ukrainan "Shahed"-tyyppiset) tai tiedusteluun/toimintaan kykenevät pitkän kantaman dronet.

• C-UAS (vihollisdronien torjunta): Elektroninen häirintä, fyysinen tuhoaminen (esim. omat FPV:t tai verkot).

• Tiedustelu- ja valvontadronet: Laajempi tilannekuva (esim. Bayraktar TB2 -tyyppiset MALE-dronet tai pienet swarmit).

• Logistiikka ja tuki: Lentojen suunnittelu, akkujen lataus, data-analytiikka (AI-pohjainen vihollisen liikkeiden tunnistus).

• Koulutuskeskus: Kiertävä joukko, joka opettaa perusdronekäyttöä ja C-UAS-taktiikoita kaikille joukoille.

Hyödyt:

• Kriittinen massa osaajia – kehitetään korkeaa taitotason dronekäyttöä.

• Nopea uusien teknologioiden implementointi (esim. swarming, AI-avusteiset iskut).

• Yhteinen standardi koko puolustusvoimille.

2. Hajautetut drone-operaattorit joukkojen tasolla

Jokaisessa komppaniassa/pataljoonassa olisi 2–5 koulutettua drone-operaattoria, joilla on:

• Kevyet tiedusteludronet (esim. FPVST3 lämpökameroineen).

• Muutama FPV-drone nopeisiin iskuihin (esim. Ukrainan "Racoon" -tyyliset järjestelmät).

• C-UAS-valmiudet (esim. häirintälaitteet tai yksinkertaiset torjuntamenetelmät).

Toimintamalli:

• Dronet säilytetään joukon varastossa, ei yksittäisten sotilaiden hallussa → vähentää häviöitä ja varkauksia.

• Operaattorit koulutetaan yhteistoimintaan tykistön ja jalkaväen kanssa (tulenjohto, vihollisen asemien paikannus).

• Varmuusvarastot huoltoon ja varaosiin.

Hyödyt:

• Taktinen joustavuus – jokainen joukko-osasto pystyy droneihin perustuvaan tiedusteluun ja iskuihin.

• Resilienssi – vihollinen ei voi lamauttaa koko dronekapasiteettia yhdellä iskulla.

3. Reserviläispohjainen dronejoukko

Malli: Kuten MPK:n tarkka-ampujakoulutus, mutta droneille.

• Koulutus:

  • Perus- ja jatkokurssit (FPV-lennokki, tiedustelu, C-UAS).

  • Harjoitukset yhdessä aktiivisen väen kanssa.

• Organisaatio:

  • Paikalliset dronevarastot (esim. varuskunnissa tai MPK-toimipisteissä).

  • Nopea aktivointi kriisin aikana (esim. vihollisen hybridioperaatiot).

• Kalusto:

  • Halvat, massatuotettavat dronet (FPVST1).

  • Mahdollisesti myös kehittyneemmät järjestelmät (esim. pitkän kantaman swarmit).

Hyödyt:

• Suuri määrä koulutettuja reserviläisiä (kriisitilanteessa nopea lisäkapasiteetti).

• Hybridisodankäynnin torjunta – reserviläiset voivat toimia myös sissimäisessä dronekäytössä (esim. vihollisen huoltoyhteyksien häirintä).

Kokonaisarvio: Miksi tämä voisi olla hyvä ratkaisu Suomen puolustukselle?

1. Skaalautuvuus – Pienet joukkojen yksiköt + erikoispataljoona + reserviläiset = täydellinen peitto kaikille skenaarioille.

2. Kustannustehokkuus – Ei tarvita vain kalliita erikoisjoukkoja, vaan halpoja joukkojen dronet täydentävät.

3. Resilienssi – Hajautus estää vihollisen mahdollisuuden tuhota dronekyvykkyys yhdellä iskulla.

4. Nopea reaktio – Reserviläiset ja joukkojen operaattorit antavat nopean vastauksen paikallisuhkiin.

5. Yhteiskunnallinen sitoutuminen – Reserviläisdronekoulutus lisää kansallista puolustustahtoa (kuten MPK-toiminta).

Miksi?

• Kehittää, testaa ja johtaa dronejärjestelmiä keskitetysti.

• Sisältää huippukoulutettuja operaattoreita, insinöörejä, IT-osaajia ja taktiikkoja.

• Ottaa vastuun uusien droneiden käyttöönotosta ja koulutuksesta.

• Hoitaa vaikeat, korkean riskin tehtävät: pitkän kantaman iskut, häirintä, C-UAS, kehittynyt parvikäyttö.

• Toimii koulutuskeskuksena muulle Puolustusvoimille.

Vastaava malli maailmalta:

• Ukrainassa on oma Dronekomennuskeskus.

• USA:ssa ja Israelissa on erikoisyksiköitä pelkästään droneille ja niiden johtamiseen.

• Venäjä kehittää paraikaa dronejoukkoja armeijan omaksi aselajiksi.

2. Jaettuna kaikille joukoille – "Droneja jokaiselle riville"

Miksi?

• Jokainen komppania tai partio tarvitsee oma-aloitteisesti käytettäviä droneja tiedusteluun, maalinosoitukseen ja suojaukseen.

• FPV-pilotti etulinjassa voi olla elintärkeä tulituen tai ansojen vuoksi.

• Dronet mahdollistavat "köyhän miehen satelliitit" – näkymän, joka ennen oli vain suurvalloilla.

Paras malli Suomessa:

1. Kansallinen Drone-erikoispataljoona (esim. Dronetaistelupataljoona 1)

• Sijoitetaan vaikka Parolaan, Niinisaloon tai Uttiin.

• Sisältää:

  • FPV-iskudroneryhmiä

  • Pitkän kantaman iskun osasto

  • C-UAS-ryhmä (droneja vastaan)

  • Tiedustelulennokkiryhmät

  • Logistiikka, kenttälataus, ohjelmointi, data-analyysi

• Toimii myös koulutuskeskuksena, joka kiertää varuskunnissa opettamassa.

2. Jokaisella komppanialla / pataljoonalla vähintään 2–5 koulutettua drone-operaattoria

• Heillä on kevyet tiedusteludronet ja pari FPV:tä valmiina käyttöön.

• He osaavat myös suojautua vihollisen droneilta.

• Dronet ovat varastoituna valmiusvarastoihin, eivätkä vain yksittäisillä miehillä.

Lisäksi: Reserviläispohjainen dronejoukko

• Kuten MPK:n kouluttamat tarkka-ampujat, myös dronepilotteja voi kouluttaa etukäteen.

• He voisivat liittyä osaksi kriisiajan organisaatiota.

• Paikallisosastoilla voisi olla omavaraisia dronevarastoja ja pilotteja, jotka voidaan aktivoida nopeasti.